Robert tai Roope Meriruoho on syntynyt Tukholmassa vuonna 1989, mutta asunut suurimman osan elämäänsä Turussa, jonne vanhemmat muuttivat Ruotsista takaisin 1991. Kesämökki oli Järfällassa ja sitä kautta yhteys Ruotsiin säilyi. Nyt Roope on Göteborgissa opiskelemassa islannin kieltä ja käytännön filosofiaa.
Suunnitteilla on ensi syksynä lukea kirjallisuutta ja siltä kurssilta
Roope odottaa paljon. Lue lisää

Uusi vuosikymmen on käsillä. Onko täkäläisellä kulttuuririntamalla tapahtumassa mitään uutta Kohta Liekki on tulossa 35 vuoden ikään. Kolme ja puoli vuosikymmentä on pitkä aika kulttuurilehdelle. Suunnilleen Liekki-lehden ikäinen on toisen polven ruotsinsuomalainen Marjut Markkanen, jolla on nuoresta iästään huolimatta varsin hyvin käyntiin lähtenyt kääntäjän ura. Hän on mm. ruotsintanut kirjailija Leena Lehtolaista. Liekki haastatteli Markkasta ja kyseli hänen käsityksiään kääntämisestä ja identiteetistä.
Viime vuosi meni 1809 merkkivuoden juhlinnassa. Liekki haastatteli Tukholman läänin maaherraa Per Unckelia. Vuonna 2010 astui myös voimaan uusi vähemmistökielilaki. Strategian tarkoituksena on vahvistaa Ruotsin vähemmistöjen valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia. Per Unckelin mukaan Ruotsin merkkivuoden tapahtumat oli menestys.Lue lisää..

Kirjailija sen tietää:totuuden kuulee imeväisten ja kriit ikoiden suusta. Muuan suomalainen kirjallisuuskriitikko luonnehti hiljattain minun kaunokirjallista tyyliäni vanhanaikaiseksi. Se tarkoittaa, että sanataiteeni on ajastaan jäänyttä, epämodernia, arkaaista, kömpelöä, tylsää.
Niin se varmasti kyseisen kriitikon näkökulmasta onkin. Niin se toivottavasti on: kammoan tuskin mitään niin paljon kuin sortumista nykytrendien vietäväksi. Niin sen myös luonnollisesti tulee olla: kaunokirjalliset esikuvani ovat vanhentuneita. Keskeisen sankarini William Faulknerin teokset, ne jotka minuun ovat pysyvän vaikutuksen tehneet, suomensivat Kai Kaila, Alex Matson ja Paavo Lehtonen vuosikymmeniä sitten.Lue lisää..

Marjut Markkanen kääntää suomalaista kirjallisuutta ruotsiksi. Hän kertoo Liekin haastattelussa työstään. "Olen suomalainen, olen syntynyt täällä ja molemmat vanhemmat ovat Savosta kotoisin .He tulivat tänne 1970-luvun alussa niin kuin monet muut ja jäivät tänne....
-Minulle suomen kieli on ollut jo alusta alkaen hyvin tärkeä. Kaksikielisyys on ollut minulle aktuelli ja tärkeä asia. Olen aina miettinyt kieltenen välisiä eroja ja vertaillut. Ehkä ajatus siitä, että minä voisin työskennellä suomen kielellä syntyi jo melko aikaisessa vaiheessa.
Melko aikaisin tuli ajatus, että haluaisin kääntäjäksi. Tietenkin myös sillä on ollut merkitystä, että olemme aina kotona puhuneet suomea. Vanhempien rooli on ollut alusta alkaen tärkeä." Lue lisää...

Upplands Väsbyn ruotsinsuomalaisen koulun rehtori Markku Peura valottaa Liekki-lehden haastattelussa sitä millaisessa tilanteessa ruotsinsuomalaiset koulut ovat tällä hetkellä. Oppilasmäärät vähenevät vähenemistään. Suomenkielisten perheiden määrä on myös vähentynyt. Suomen kieli ei ole enää läheskään kaikkien ruotsinsuomalaisten perheiden aktiivinen kieli. Mikäli kehitys jatkuu, ei ruotsinsuomalaisten koulujen tulevaisuus näytä valoisalta. Lue lisää...

Opiskelen oikeustiedettäviidettä lukukautta Olen oppinut ymmärtämään ja jopa vähitellen tottumaan siihen, että opiskeluympäristöni saattaa olla monin tavoin aika homogeeninen ja konservatiivinen. Monella opiskelijalla tuntuu olevan yhdenmukainen käsitys esimerkiksi siitä, miten he itse tuntuvat määrittelevän ruotsalaisen taustansa. Toiset – kuten minä – ovat taas tottuneet kuulemaan kysymyksiä siitä, onko heillä ulkomaalaistaustaa, lähinnä sen perusteella miten kysyjä määrittelee näiden ulkonäön tai aksentin. Lue lisää..

Mitä he houraavat sen meänkielen puolesta, ihan turhia”,
sanoo taksikuski kyydittäessään minua Meänkieli huomenaki -seminaariin. Hänen mielipiteensä näyttää olevan Tornionlaakson hiljaisen enemmistön kanta, sillä meänkieltä puhuu enää vanhempi sukupolvi, vain harva alle nelikymppinen. Lue lisää...