Uusi vuosikymmen on käsillä. Onko täkäläisellä kulttuuririntamalla tapahtumassa mitään uutta? Kohta Liekki on tulossa 35 vuoden ikään. Kolme ja puoli vuosikymmentä on pitkä aika kulttuurilehdelle. Suunnilleen Liekki-lehden ikäinen on toisen polven ruotsinsuomalainen Marjut Markkanen, jolla on nuoresta iästään huolimatta varsin hyvin käyntiin lähtenyt kääntäjän ura. Hän on mm. ruotsintanut kirjailija Leena Lehtolaista. Liekki haastatteli Markkasta ja kyseli hänen käsityksiään kääntämisestä ja identiteetistä.

Viime vuosi meni 1809 merkkivuoden juhlinnassa. Liekki haastatteli Tukholman läänin maaherraa Per Unckelia. Vuonna 2010 astui myös voimaan uusi vähemmistökielilaki. Strategian tarkoituksena on vahvistaa Ruotsin vähemmistöjen valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia. Per Unckelin mukaan Ruotsin merkkivuoden tapahtumat oli menestys.

Helmikuussa ilmestyi Asko Sahlbergin uusi romaani He. Kirja sivuaa myös Ruotsin merkkivuotta. Voi sanoa, että vuoden 1809 poliittiset asetelmat ovat muuttaneet pohjalaiseen maalaistaloon. Asko Sahlberg kirjoittaa myös tämän Liekin Kielen päällä –palstan jonka nimi on ”Ulkosuomalainen strategia”. Hän kyseenalaistaa Suomessa olevia käsityksiä kirjojensa epämoderniudesta. Hän sanoo olevansa traditionalisti. Hänelle kirjallisuus ei ole muotivirtausten perässä juoksemista vaan hän haluaa noudattaa sekä suomalaisen että kansainvälisen kirjallisuuden parhaita perinteitä. Sahlberg kirjoittaa myös siitä millaista on olla kirjailija vieraassa kieliympäristössä.

Susanna Alakosken uusi kirja Håpas du trifs bra i fengelset ilmestyi helmikuussa. Alakosken esikoisromaani Sikalat oli valtaisa menestys. Ehkä ruotsalaisten on vaikea suhtautua objektiivisesti siirtolaistaustaisten kirjailijoiden teoksiin. Esimerkiksi Helsingin Sanomien kirjallisuuskriitikko Oscar Rossi tuo esiin toisenlaisen näkökulman. Hän kirjoittaa Hesarissa 21. helmikuuta otsikolla ”Suomalaisten rappio jatkuu Ruotsissa” siitä, että Alakosken kirjat ovat teemoiltaan tärkeitä mutta kirjallisuutena ne eivät häikäise. Hänen mukaansa esimerkiksi Alakosken uusi kirja muistuttaa luentoa tai puheenvuoroa mutta se ei toimi kaunokirjallisuutena. On ehkä niin, että ruotsalaiset tuntevat myötätuntoa ja huonoa omaatuntoa, suomalaiset näkevät kirjalliset puutteet ja peräävät vastuuta Ruotsin valtiolta.

Uppsalan yliopiston kirjallisuuden professori Torsten Pettersson on myös kääntäjä. Hänellä on työn alla käännösvalikoima suomalaista klassista runoutta. Suomalaisen kaunokirjallisuuden syntyminen liittyi selkeänä osana kansallisvaltion syntyyn. Suomalaiseen runouteen modernismi tuli hyvin myöhään, vasta 1950-luvulla. Samaan aikaan kun modernismi oli tullut jo ruotsinkieliseen ja eurooppalaiseen runouteen, oli suomalainen runous vielä kiinni romantiikassa. Pettersson tuo myös esiin sen, mikä vaikutus internetillä on ollut kirjallisuuteen. Internetin uskottiin visualisoivan maailman. Mutta paradoksaalista on se että vaikka pitkien tekstikokonaisuuksien omaksuminen on heikentynyt, Harry Potterin ja Stieg Larssonin teosten kaltaiset tekstimassat elävät kukoistustaan.

Ruotsinsuomalainen arkisto on ollut olemassa jo 30 vuotta. Mutta arkistonhoitajan Erkki Vuonokarin mukaan arkisto on kuitenkin monelle melko tuntematon. Viime vuosina Arkisto on nostanut profiiliaan kehittämällä systeemejä, jotka mahdollistavat digitaalisen materiaalin vastaanottamisen. Tarkoituksena on saada ruotsinsuomalaisuutta koskeva materiaali kaikkien ulottuville.

Q-naiset on ruotsinsuomalainen naisista koostuva kirjoittajaryhmä. Ryhmään ovat kuuluneet samat jäsenet vuosien ajan. Eikä ryhmään haluta uusia jäseniä. Ryhmäläisillä on korkeat ambitiot, kirjoittaminen ei ole heille pelkkä harrastus vaan elämäntapa, jopa elämän ja kuoleman kysymys.

Maini Sorri on Uppsalassa asuva musiikin tekijä jolle Internet on avannut uusia mahdollisuuksia. Hän mainitsee Liekin tekemässä haastattelussa, kuinka hänen työolosuhteensa ovat muuttuneet sen jälkeen kun hän alkoi käyttää internetiä musiikkinsa markkinoimiseen. Monet lauluntekijät ympäri maailmaa ovat ottaneet häneen yhteyttä ja hänelle on avautunut uusia mahdollisuuksia musiikkinsa levittämiseen.

Göteborgilaisella kulttuurihenkilöllä Sinikka Rokalla on monia kiinnostuksen kohteita. Hän teki merkittävän kulttuurityön toimittamalla Länsi-Ruotsin kirjoittajayhdistyksen Loihi-lehteä. Liekki tapasi hänet ja kävi ilmi että Sinikka Rokka on monen alan tekijä.