Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liiton (RSN) pääsihteeri Markus Lyyra katsoo optimistisestitulevaisuuteen. Nuorten Liitto haavi keväällä yli kahden miljoonan projektin Yleiseltä Perintörahastolta ja projekti potkaistaan käyntiin syksyllä 2011.

Paljonko hän painoi syntyessään? 3890 grammaa, muistan luvun ulkoa, ja 52 senttimetriä. Barnavårdscentralin täti tutkii papereitaan, löytää oikean kohdan ja jatkaa kyselyään. Tupakan ja alkoholin käyttö? Onko teillä jotain sairauksia suvussa? Kuulo- tai näkövammoja? Joo, äidillä näyttääkin olevan silmälasit. Saanko nähdä hoitopöydän? Sehän onkin kätevästi tässä ihan lavuaarin vieressä ja hyvä että on reunat kolmella sivulla. Tapaamme neuvolan tädin ensimmäistä kertaa, hän on kotikäynnillä ja mittailee kotiamme arvioivasti. Hymyilemme ja vastailemme ja mikäs meidän on ollessa, kun vauva syö ja nukkuu hyvin ja on alkanut saada lisää painoa ja kakka on oikean väristä.

Levy-yhtiö 272 Records Los Angelesista löysi uppsalalaisen Maini Sorrin musiikin Mainin Myspace-sivulta ja otti yhteyttä. Alle 24 tunnin levysopimus oli jo kirjoitettu. Kontakti levy-yhtiön A&R-johtajan kanssa on ollut tiivistä koko kesän yhteydenotosta lähtien. Selvää on että levy-yhtiö on koukussa Mainin musiikkiin. A&R hehkutti Mainille kirjoittamassa kirjeessään: ”We’d love to have you on board! We really enjoy your song I Shouldn’t Have Trusted You, and think it would be a great addition to the record!!”

Göteborgin kunniapääkonsulin virkaan on nimitetty Liekin lukijoille viime vuodelta tuttu Heli van der Valk. Artikkelin ’Kukkiihan se perunakin’ (Liekki 2010/3) lopussa hän esitti joukon mielenkiintoisia kysymyksiä ruotsinsuomalaisuudesta Hänen toisena toimipäivänään konsulina, toinen elokuuta, sain mahdollisuuden esittää samat kysymykset reilun vuoden mietiskelyn jälkeen hänelle itselleen.

Nuorten osallistumista kaivataan. Tätä lausetta on toisteltu ruotsinsuomalaisissa piireissä pitkään, ei vähiten järjestöelämässä ja kulttuuririentojen puolella. Kuitenkin Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liiton eli RSN:n tilanne osoittaa, että täkäläisillä nuorilla on aktiivista ja monipuolista toimintaa ja mikä tärkeämpää, realistiset tulevaisuudensuunnitelmat.

Jokainen savon kielen taitoinen tietää, että huttu pitää miehen (ja naisenkin) tiellä, ihan siinä kuin leipä. Se on kunnon jauhopuuroa ja täyttää vatsan. Vaan miten käy, jos tarjoomukset vaikuttavat höttöisiltä, joskus akanaisiltakin?

Minulla on epäilys, että esimerkiksi sosiaalidemokraattisen puolueen nykyiseen kriisiin on osasyyllisenä kielihöttö. Protestipuolueilta ei odotetakaan jämptiä kieltä, mutta kun perinteisetkin puolueet lipsuvat milloin hartauspuhetyyliin, milloin vanhanaikaiseen agitaatioon, usein myös tyhjän myllyn pyöritykseen, ollaan hukassa. Olen vanhalta ammatiltani reunamerkintöjen tekijä (opettaja siis), ja yksi yleisimpiä merkintöjäni vuosikymmenten varrella taisi olla vaatimus sanonnan selventämisestä. Samaa tekisi mieli kirjoittaa semmoisten poliittisten puheiden marginaaleihin, joissa esitellään "aidosti uusia toimenpiteitä", joissa "työ ja työllisyys asetetaan politiikan keskiöön", joissa kerrotaan "upeista" ehdokkaista, "fantastisista" päätöksistä, "infran eteenpäin etenemisestä" ja tuhannesta muusta "täsmäelvytyksestä".

George Orwell kirjoitti aikoinaan tämmöisestä kielen sisältäpäin mädättämisestä, ja tuntuu siltä, että kehitys on saattanut olla hurjempaa kuin hän osasi edes pelätä. Nyt mitä tahansa "kohennetaan ja kohdistetaan", mikä tahansa "heijastuu kansainväliseen kilpailukykyymme", "vaarantaa hyvinvointiyhteiskunnan", "mahdollistaa hyvinvointipalvelujen ylläpitämisen", "toteutuu eruspalvelurakenteita unohtamatta", "ottaa huomioon pitkän aikavälin kehityspanostukset" ja niin edelleen.

Erno Paasilinna äksyili joskus, että "kun peruskieli heikentyy ja syrjäytyy, menetetään koko ajan jotakin hyvin tärkeätä, jota ei voi saada takaisin ostamalla eikä anomalla: demokratiaa, kansanvaltaa, itsenäisyyttä". Ei hän suotta äksyillyt. Höttöiseksi käynyt kieli passivoi ihmiset, koska se häivyttää merkitykset. Ei kukaan jaksa loputtomasti kysyä ja ihmetellä, kun ei ymmärrä äidinkielistä puhetta. Suomessa Kela on saanut palkinnon kielensä selventämisestä, mutta esimerkiksi Verohallinnolla ja Eläketurvakeskuksella on paljon perkaamatonta sarkaa. Olen itsekin saanut sen tuta. Suomen kielen taitoni ei riittänyt esimerkiksi sen ymmärtämiseen, että "vapaakirja" on yhtä kuin päättyneestä työsuhteesta ja yritystoiminnasta karttunut eläkeoikeus!

Maailmassa on puhuttu monilla foorumeilla kielen riistosta, jota pidetään rajuna loukkauksena. On aika ovelaa, että siihen päästään myös äidinkielen sisällä. Kielellinen sumutus tuo mukanaan aimo annoksen yhteiskunnallista eriarvoisuutta – lopulta myös läpinäkymättömän, epädemokraattisen yhteiskunnan. Isossa kirjassa sanotaan, että leipää huudamme, kiviä annetaan. Onkohan nykytilanne sellainen, että huttua huudamme, mutta höttöä saadaan?

Maijaliisa Mattila

Toiseusteema, tietysti, naisena toinen ja toinen neljänkymmenen vuoden ajan. The marginal is the new center. Kaikki kilvan tahtovat olla toinen. Miten se nyt käy, kuka jää keskukseen? Kuka? Tyhjä keskus ja marginaalissa kova kuhina.

Tammen kirjakaupalla  Tukholmassa on kiirettä. Kirjakaupan uusi omistaja Anders Vestlund tuntuu olevan Birkagatanilla sijaitsevan kaupan joka nurkassa samanaikaisesti kun saavun häntä haastattelemaan.

Jokainen savon kielen taitoinen tietää, että huttu pitää miehen (ja naisenkin)tiellä, ihan siinä kuin leipä. Se on kunnon jauhopuuroa ja täyttää vatsan. Vaanmiten käy, jos tarjoomukset vaikuttavat höttöisiltä, joskus akanaisiltakin?

Paula Vartiaisen Taftihame-teoksen julkistamistilaisuus keräsi Tammen kirjakaupan Tukholmassa täyteen yleisöä aurinkoisena lauantaina 29. tammikuuta.

Ruotsinsuomalaisen kirjoittajayhdistyksen (RSKY:n), ja Liekin 35-vuotista taipaletta kuvaava historiikki Suomalaisen kulttuurin kajoa julkistettiin Tukholman Suomen instituutissa 11. joulukuuta 2010.

Suomalainen perheoikeus mallina Euroopalle "Suomalainen lainsäädäntö on osaltaan radikaalimpaa ja perheoikeuden alueella saadaan Suomessa enemmän aikaiseksi kuin esimerkiksi Ruotsissa."

Nuorten motivaatio toi vauhtia kielenelvytysseminaariin Kielikaveri, kielipelit, kielikahvila, laatua radioon ja telkkariin, elokuvakilpailu, kirjallisuus, youtube, facebook, skype....

Kuka haluaisi tehdä työtä jonka tulos ei useinkaan näy? Salla Vartiainen tähtää juuri sellaiseen ammattiin opiskelemalla kompositoijaksi Jönköpingin teknisen korkeakoulun Digital Compositing linjalla. .

"Suomessa on usein porua ruotsin kielestä. Keskustelua käydään kouluruotsin pakollisuudesta tai vapaaehtoisuudesta, sopivasta opiskelun aloittamisajankohdasta ja virkamiesruotsista.

"Maria Tapaninen, et ole ollut paljonkaan esillä siihen nähden millainen vaikuttajayksilö olet ollut ruotsinsuomalaisessa kulttuurielämässä jo vuosikymmeniä. "

Ruotsinsuomalaiselle kirjailijalle tarjoutuu käytännössä viisi mahdollisuutta, sikäli kuin hän haluaa omistautua kirjailijantyölle eikä vain rustailla runoja silloin kun teollisuussiivoojan työltään ehtii:.

Käsi sydämelle ruosu, eikö olekin niin, että ruotsinsuomalaisuudesta on tullut savusauna, jonka lauteilla on vain rajoitetusti tilaa? Sisäänpäin lämpiävä kollektiivi, joka jakaa aatteesi ja arvosi, kaipuusi ja häpeäsi?

Lahden 15. Runomaratonin avasi heinäkuun 17. Lahden runomaratonin puheenjohtaja Jouko Skinnari runon muodossa. Tervehdysrunon jälkeen hän toi esiin sen surullisen viestin, että suomalainen suuri runoilija Tommy Tabermann on nukkunut pois vaikean sairauden murtamana. 

Robert tai Roope Meriruoho on syntynyt Tukholmassa vuonna 1989, mutta asunut suurimman osan elämäänsä Turussa, jonne vanhemmat muuttivat Ruotsista takaisin 1991.

Marjut Markkanen kääntää suomalaista kirjallisuutta ruotsiksi. Hän kertoo Liekin haastattelussa työstään

Uusi vuosikymmen on käsillä. Onko täkäläisellä kulttuuririntamalla tapahtumassa mitään uutta? Kohta Liekki on tulossa 35 vuoden ikään. Kolme ja puoli vuosikymmentä on pitkä aika kulttuurilehdelle.