Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liiton (RSN) pääsihteeri Markus Lyyra katsoo optimistisestitulevaisuuteen. Nuorten Liitto haavi keväällä yli kahden miljoonan projektin Yleiseltä Perintörahastolta ja projekti potkaistaan käyntiin syksyllä 2011.

Paljonko hän painoi syntyessään? 3890 grammaa, muistan luvun ulkoa, ja 52 senttimetriä. Barnavårdscentralin täti tutkii papereitaan, löytää oikean kohdan ja jatkaa kyselyään. Tupakan ja alkoholin käyttö? Onko teillä jotain sairauksia suvussa? Kuulo- tai näkövammoja? Joo, äidillä näyttääkin olevan silmälasit. Saanko nähdä hoitopöydän? Sehän onkin kätevästi tässä ihan lavuaarin vieressä ja hyvä että on reunat kolmella sivulla. Tapaamme neuvolan tädin ensimmäistä kertaa, hän on kotikäynnillä ja mittailee kotiamme arvioivasti. Hymyilemme ja vastailemme ja mikäs meidän on ollessa, kun vauva syö ja nukkuu hyvin ja on alkanut saada lisää painoa ja kakka on oikean väristä.

Levy-yhtiö 272 Records Los Angelesista löysi uppsalalaisen Maini Sorrin musiikin Mainin Myspace-sivulta ja otti yhteyttä. Alle 24 tunnin levysopimus oli jo kirjoitettu. Kontakti levy-yhtiön A&R-johtajan kanssa on ollut tiivistä koko kesän yhteydenotosta lähtien. Selvää on että levy-yhtiö on koukussa Mainin musiikkiin. A&R hehkutti Mainille kirjoittamassa kirjeessään: ”We’d love to have you on board! We really enjoy your song I Shouldn’t Have Trusted You, and think it would be a great addition to the record!!”

Göteborgin kunniapääkonsulin virkaan on nimitetty Liekin lukijoille viime vuodelta tuttu Heli van der Valk. Artikkelin ’Kukkiihan se perunakin’ (Liekki 2010/3) lopussa hän esitti joukon mielenkiintoisia kysymyksiä ruotsinsuomalaisuudesta Hänen toisena toimipäivänään konsulina, toinen elokuuta, sain mahdollisuuden esittää samat kysymykset reilun vuoden mietiskelyn jälkeen hänelle itselleen.

Nuorten osallistumista kaivataan. Tätä lausetta on toisteltu ruotsinsuomalaisissa piireissä pitkään, ei vähiten järjestöelämässä ja kulttuuririentojen puolella. Kuitenkin Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liiton eli RSN:n tilanne osoittaa, että täkäläisillä nuorilla on aktiivista ja monipuolista toimintaa ja mikä tärkeämpää, realistiset tulevaisuudensuunnitelmat.

Lahden 15. Runomaratonin avasi heinäkuun 17. Lahden runomaratonin puheenjohtaja Jouko Skinnari runon muodossa. Tervehdysrunon jälkeen hän toi esiin sen surullisen viestin, että suomalainen suuri runoilija Tommy Tabermann on nukkunut pois vaikean sairauden murtamana. Tabermannin muistoa unnioitettiin hiljaisella hetkellä. Skinnari sanoi puheessaan, että Tabermannilla oli aina aikaa runon ystäville ja hän antoi jopa konkreettisia neuvoja, kuten "kovat kannet ja enintään 120 sivua," runoantologiaa suunnittelevalle.


Aurinkoisen ja kauniin hellesään vallitessa Skinnari toivotti kaikki runon ystävät tervetulleeksi runon juhlaan.
Lahden kaupungin tervehdyksen toi juhlaan omalla runollaan Ulla Koskinen-Laine.
Lahden Runomaratonin suojelijan tasavallan presidentin Tarja Halosen tervehdyksen tilaisuuteen luki Osmo Hokkanen Siteeraan puheesta muutamia kohtia:

Runous on kautta aikojen ollut meille suomalaisille elämän tuntojen tulkki."
"Runous on innovaatioiden, luovuuden ja mielenterveyden kulmakivi."
"Runomaraton on ollut ponnahduslauta lukuisille runoilijoillemme
ja lausujillemme."
"Runo tuo ihmisen toisen luo. Toivon mahdollisimman monen uskaltautuvan tähän seikkailuun."
Itse runotapahtuma lähti liikkeelle matkaan näyttelijä Timo Kankaisen johdattelemana.
Hänen runomatkansa koostui seuraavien runoilijoiden tuotannosta: Elvi Sinervon, Veikko Sinisalon ja Tommy Tabermannin. Yli 40 minuuttia kestänyt ohjelma oli kautta linjan erittäin korkeatasoinen ja ehdottomasti yksi päivän tähtihetkiä. Todella loistava suoritus.

Heikki Sarmannon ja Juki Välipaikan tullessa estradille tunnelma muuttui kevyemmäksi. Musiikkiesityksen teemana oli yhteiskunnallinen Eino Leino.
Heidän teemana oli Polkuja. Nautittavaa kuunneltavaa. Musiikki oli Heikki Sarmannon säveltämää ja Juki Välipaikan laulullinen esitys todella korkeatasoista kuultavaa. Välipaikka kuuluukin tämän hetken parhaisiin suomalaisiin miespuolisiin jazz-laulun taitajiin.
Ohjelmanumerossa Ilon paja kuultiin Lealiisa Kantolan tarjoilemana edellisen päivän tuotantoa nuorten runotyöpajasta. Ennen meidän esitystämme oli esiintymisvuorossa tasokkaat Päijät-Hämeen lausujat mutta valitettavasti häiritsi heidän esitystään äänityksen heikkous ja särinä mikrofoneissa. Heidän ohjelmansa sanoma oli kooste Runomaratonin sadosta vuosien varrella Elämän rakkaus. Heillä oli myöhemmin toinenkin ohjelmanumero samaa laadukasta esitystä.
Seuraavana olikin oma ohjelmamme ja täytyy sanoa että hieman oli jännitystä ilmassa, ainakin allekirjoittaneen kohdalla eli"perhosia vatsassa".
Ruotsinsuomalaiset kirjoittajat esiintyivät teemalla Runot nousevat lännestä. Runot tähän ohjelmaan oli saatu Ruotsinsuomalaisen Kirjoittajien Yhdistyksen järjestämästä runojen hankinnasta, joka toteutettiin kotisivun kautta. Runoja tulikin huomattava määrä ympäri Ruotsia. Runoryhmä joka lähti Suomeen valitsi joukon runoja yhdessä ja seuraavat runoilijat olivat mukana Lahden Mukkulassa; Mikko Anttila, Pirjo Backman Piroth, Ari Heikkilä, Salme Kosunen, Heikki Kotka, Eeva Meriläinen, Robert Meriruoho, Ritva Muhonen, Arja-Liisa Nieminen ja Erkki Vittaniemi.lahden runomaratoni

Lausuntaryhmään kuuluivat Salme Kosunen, Heikki Kotka
ja Erkki Vittaniemi. Taustamusiikkia heidän runoihin esitti kita-ralla omaa musiikkiaan Tuula Sirjonen

Tämän jälkeen oli vuorossa lausuntataitelija Ulla-Maija Juutilainen. Hänen ohjelmansa koostui perinteisistä suomalaisten lyyrikoiden tuotannosta kuten Viita, Meriluoto, Sarkia, Hämäläinen ja Kailas. Tämäkin ohjelmanumero oli todella korkeatasoinen.
Ulla-Maija Juutilainen onkin ammattilausuja.
Seuraavana tuli lavalle ruotsinsuomalainen Tuula Sirjonen. Hänen teemansa oli "Niin erilaisia ajatuksia". Hän säesti kitaralla omia sävellyksiään ja runojaan, jotka osittain olivat uutta tuotantoa ja aiheet hyvin erilaisia kuten otsikkokin sanoo. Tuulan sanoma oli monisävyinen ja loppua kohti yhteiskunnalliset tekstit tulivat voimakkaina esiin. Hänen sanomansa oli tärkeä, sillä teksti käsitteli meidän ruotsinsuomalaisten vaikeuksia elinympäristössämme. Lähinnä Tuula otti esiin kielelliset vaikeudet koulussa, vanhustenhoidossa ja työyhteyksissä.
Todettava on, että sekä lausuntaryhmämme että Tuula saivat hyvää palautetta Mukkulan yleisöltä.
Kahteen eri kertaa esiintyi Teatteri Vanha Juko. Ensimmäisessäosassa aiheena lauluja leivästä ja toisella esityskerralla aiheena oli lauluja arjesta. Mielenkiintoiset ohjelmanumerot Runomaratonin päivän kohokohdaksi tuli, kun estradille astui runoilija Heli Laaksonen ja runoilijaprofessori Risto Ahti.
Heidän reilu puolituntisensa oli oikeastaan runollinen standup- duetto. Tässä ehdittiin silti mennä hyvin syvälle kielen ja ihmisen olemukseen. Heli, jota kutsutaan myös Ilon apostoliksi, antoi myös näytteitä uudesta kokoelmastaan, joka nimi on vielä salaisuus, mutta siinä on kuitenkin lintu ja sitten eräs verbi, hän sanoi. Yleisöä oli juuri tähän ohjelmanumeroon kerääntynyt runsaasti ja ihmiset yrittivät löytää varjopaikkoja armottomassa auringon paahteessa. Hän oli todella odotettu ja hän saikin raikuvat suosionosoitukset sekä ennen että jälkeen.

Ohjelmassa seurasi runokilpailun voittajien julkistaminen. Voitto meni Nastolaan Mikko Turtiaiselle ja ruotsinkielisen sarjan vei nimiinsä Rakeel Parveez Brommasta. Kunniamaininnan ruotsinkielisellä puolella sai Raimo Sillanpää. 
Palaan vielä edelliseen päivään, jolloin olimme kuuntelemassa Risto Ahdin yleisönluentoa Tunne oma kielesi koko päivän kestäneen Sanataideseminaarin lomassa. 
Ahti pohdiskeli minän, kielen ja maailman välistä suhdetta Vuorikadun koulun helteisessä salissa.
Hän sanoi muun muassa, että totuuden puhuminen on oman äänen löytämistä.Hiiskahtamatta kuunteli salintäyteinen yleisö hänen ajatuksiaan.
Ohjelma Mukkulassa jatkui kello 18 jälkeen vielä teatteri Jukon lauluilla arjesta, Runoilija Petroskoista, Ruma, mutta runoilija, Mika Rassin lausuntaesityksellä, Antiikin Rooman ja Kreikan rakkauslyriikkaa ja Tekijä tuntematon sisältäen akustishenkisen yhtyeen esittämää suomalaista nykyrunoutta.
Emme valitettavasti jaksaneet seurata näitä esityksiä, koska
olimme aamusta asti olleet ulkona yli 30-asteisessa helteessä, joten
voimamme alkoivat hiipua. 
Eväsreppumme olivat täynnä iloa, ystävyyttä ja ennen kaikkea
suomalaisen kulttuurin antia parhaimmillaan. On hienoa olla runon matkassa.

Toiseusteema, tietysti, naisena toinen ja toinen neljänkymmenen vuoden ajan. The marginal is the new center. Kaikki kilvan tahtovat olla toinen. Miten se nyt käy, kuka jää keskukseen? Kuka? Tyhjä keskus ja marginaalissa kova kuhina.

Tammen kirjakaupalla  Tukholmassa on kiirettä. Kirjakaupan uusi omistaja Anders Vestlund tuntuu olevan Birkagatanilla sijaitsevan kaupan joka nurkassa samanaikaisesti kun saavun häntä haastattelemaan.

Jokainen savon kielen taitoinen tietää, että huttu pitää miehen (ja naisenkin)tiellä, ihan siinä kuin leipä. Se on kunnon jauhopuuroa ja täyttää vatsan. Vaanmiten käy, jos tarjoomukset vaikuttavat höttöisiltä, joskus akanaisiltakin?

Paula Vartiaisen Taftihame-teoksen julkistamistilaisuus keräsi Tammen kirjakaupan Tukholmassa täyteen yleisöä aurinkoisena lauantaina 29. tammikuuta.

Ruotsinsuomalaisen kirjoittajayhdistyksen (RSKY:n), ja Liekin 35-vuotista taipaletta kuvaava historiikki Suomalaisen kulttuurin kajoa julkistettiin Tukholman Suomen instituutissa 11. joulukuuta 2010.

Suomalainen perheoikeus mallina Euroopalle "Suomalainen lainsäädäntö on osaltaan radikaalimpaa ja perheoikeuden alueella saadaan Suomessa enemmän aikaiseksi kuin esimerkiksi Ruotsissa."

Nuorten motivaatio toi vauhtia kielenelvytysseminaariin Kielikaveri, kielipelit, kielikahvila, laatua radioon ja telkkariin, elokuvakilpailu, kirjallisuus, youtube, facebook, skype....

Kuka haluaisi tehdä työtä jonka tulos ei useinkaan näy? Salla Vartiainen tähtää juuri sellaiseen ammattiin opiskelemalla kompositoijaksi Jönköpingin teknisen korkeakoulun Digital Compositing linjalla. .

"Suomessa on usein porua ruotsin kielestä. Keskustelua käydään kouluruotsin pakollisuudesta tai vapaaehtoisuudesta, sopivasta opiskelun aloittamisajankohdasta ja virkamiesruotsista.

"Maria Tapaninen, et ole ollut paljonkaan esillä siihen nähden millainen vaikuttajayksilö olet ollut ruotsinsuomalaisessa kulttuurielämässä jo vuosikymmeniä. "

Ruotsinsuomalaiselle kirjailijalle tarjoutuu käytännössä viisi mahdollisuutta, sikäli kuin hän haluaa omistautua kirjailijantyölle eikä vain rustailla runoja silloin kun teollisuussiivoojan työltään ehtii:.

Käsi sydämelle ruosu, eikö olekin niin, että ruotsinsuomalaisuudesta on tullut savusauna, jonka lauteilla on vain rajoitetusti tilaa? Sisäänpäin lämpiävä kollektiivi, joka jakaa aatteesi ja arvosi, kaipuusi ja häpeäsi?

Lahden 15. Runomaratonin avasi heinäkuun 17. Lahden runomaratonin puheenjohtaja Jouko Skinnari runon muodossa. Tervehdysrunon jälkeen hän toi esiin sen surullisen viestin, että suomalainen suuri runoilija Tommy Tabermann on nukkunut pois vaikean sairauden murtamana. 

Robert tai Roope Meriruoho on syntynyt Tukholmassa vuonna 1989, mutta asunut suurimman osan elämäänsä Turussa, jonne vanhemmat muuttivat Ruotsista takaisin 1991.

Marjut Markkanen kääntää suomalaista kirjallisuutta ruotsiksi. Hän kertoo Liekin haastattelussa työstään

Uusi vuosikymmen on käsillä. Onko täkäläisellä kulttuuririntamalla tapahtumassa mitään uutta? Kohta Liekki on tulossa 35 vuoden ikään. Kolme ja puoli vuosikymmentä on pitkä aika kulttuurilehdelle.