Nuorten osallistumista kaivataan. Tätä lausetta on toisteltu ruotsinsuomalaisissa piireissä pitkään, ei vähiten järjestöelämässä ja kulttuuririentojen puolella. Kuitenkin Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liiton eli RSN:n tilanne osoittaa, että täkäläisillä nuorilla on aktiivista ja monipuolista toimintaa ja mikä tärkeämpää, realistiset tulevaisuudensuunnitelmat.

Liekki kävi tapaamassa RSN:n pääsihteeri Markus Lyyraa elokuussa. Nuorten Liitto on onnistunut saamaan Yleiseltä Perintörahastolta rahoituksen suureen vähemmistökielten elvyttämisprojektiin. Ilman kompetenssia, verkottumista ja tulevaisuuden visioita ei tällainen saavutus ole mahdollinen. Haastattelu oli mielenkiintoinen ja avasi keski-iän paremmalla puolella olevan täti-ihmisen silmiä näkemään myös nuorten monisyistä ja liikkuvaa maailmaa. Yli kolmekymmentä vuotta sitten Ruotsiin muuttanut ensimmäisen polven siirtolainen edustaa väistämättä erilaista suomalaisuutta kuin nuoret, joiden maailma on ollut monikulttuurinen, monikielinen ja kansainvälinen jo pienestä pitäen.

Sören G. Lindgren pohtiikin tämän Liekin artikkelissaan suomalaisuuden olemusta, jota hän kutsuu nationalismin suureksi teologiseksi kysymykseksi. Tottumuksen voimasta lähdemme usein siitä, että suomen kieli on suomalaisuuden perustekijä – asia, jonka Sören G. Lindgren kyseenalaistaa monelta kantilta. Kannattaa lukea!

Markus Lyyra on oman sarkansa puitteissa huomannut, että ruotsinsuomalaisilla nuorilla saattaa olla eri status. Ruotsissa syntyneiden nuorten kun voidaan käsittää olevan enemmän ruotsinsuomalaisia kuin tänne muuttaneiden suomalaisten nuorten. Vähemmistökentillä käydään tunnetusti pientä kissanhännänvetoa siitä, kuka oikeastaan edustaa ”meitä” parhaiten. Kuitenkaan ei koskaan pitäisi lähteä siitä, että yritetään sulkea joitakin ryhmiä ulkopuolelle – yhteistyö on voimaa, kuten RSN:n toiminta osoittaa.

Nuoremmalle lukijakunnalle on tässä maassa perustettu laadukas ja piristäviä näkökulmia esittelevä Sheriffi-lehti, joka on myös selkeä osoitus ruotsinsuomalaisten nuorten yritteliäisyydestä ja luomisvoimasta. Voi kuitenkin mainita, että myös Liekki-lehti on avoin nuorten keskustelulle ja heitä kiinnostaville asioille. Uuden lehden syntyminen ei myöskään koskaan saisi olla uhka aiemmin perustetuille lehdille tai yrityksille, sillä tilaa on kaikille.

Ja jos nyt vielä ruotsinsuomalaisuuden sisintä olemusta pohditaan, voisi sitä hahmotella myös Jorma Eton tunnetun Suomalainen-runon kautta. Kiperissä kiistatilanteissa voisi palauttaa mieleensä tämän yhden runon runoilijan loppupontimen, jossa todetaan, ettei ”suomalaista erota suomalaisesta mikään, ei mikään paitsi kuolema ja poliisi”. Siinäpä nykyiselle vähemmistökentälle ajankohtaista ideologiaa!