Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liiton (RSN) pääsihteeri Markus Lyyra katsoo optimistisesti tulevaisuuteen. Nuorten Liitto haavi keväällä yli kahden miljoonan projektin Yleiseltä Perintörahastolta ja projekti potkaistaan käyntiin syksyllä 2011

Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liitto perustettiin 1993. Sen haastava tehtävä on ollut luoda uutta ja tämän päivän modernia ruotsinsuomalaisuutta eri sukupolvien, muuttuvan vähemmistöidentiteetin ja kansainvälistymisen ristiaallokossa. Tehtävä ei ole kadehdittava, sillä sekä vähemmistöpolitiikka että vähemmistökenttä ovat raskaita työsarkoja, joilla tunnetusti myös kuohuu.

Saavun Tukholman Bellmansgatanille tapaamaan Markusta elokuun loppupuolella. Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liiton keskustoimisto sijaitsee samassa kiinteistössä kuin Ruotsinsuomalaisten Arkiston Tukholman konttori, Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Finlandssvenskarnas Riksförbund i Sverige. Paikalla on myös RSN:n johtokunnan keväällä valittu puheenjohtaja Matias Åberg.

Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liiton projektin tarkoitus on elvyttää vähemmistökieliä
ja edesauttaa vähemmistökieliä puhuvien nuorten tilannetta Ruotsissa. Hanke kestää kolme vuotta ja se keskittyy 10-26 –vuotiaiden nuorten monikielisyyteen. Toimintamuotoja voivat muun muassa olla kouluvierailut ja työpajat.

Markus Lyyra kertoo, että projekti tullaan toteuttamaan nuorten lähtökohdista ja toivomuksista käsin. Suosittuja nuorten tapahtumia kuten Rap Campia jatkaa Nuorten Liitto vastaisuudessakin. Projektikoordinaattorin tehtäviin tulee kuulumaan nuorten aktivointi, erilaisten tapahtumien järjestäminen ja tulevaisuuden suunnittelu.

Uppsalassa lokakuussa 2010 järjestetty Första svenska revitaliseringskonferensen
toimi ponnahduslautana RSN:n nyt jatkamalle vähemmistökielten elvytystyölle. Konferenssissa yhdistettiin sekä ruohonjuuritason vähemmistökielten säilyttämiseen tähtäävä työ että alan kansainvälinen tutkimus. RSN:n projektin taustalla on siis rautainen paketti joka koostuu kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien nuorten omaehtoisesta verkottumisesta ja asiantuntijoiden tietämyksestä uhanalaisista kielistä.

Markus Lyyra muutti Suomesta Ruotsiin vuonna 2002 joten hänellä on pian kymmenen vuoden kokemus ruotsinsuomalaisuudesta. RSN:n pääsihteerinä Markus Lyyra on toiminut vuodesta 2008. Lyyra kuitenkin korostaa, että Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liiton toiminnalle on tyypillistä henkilökunnan ja jäsenistön uusiutuminen. Nuorisojärjestöissä on sisäänrakennettua dynaamisuutta ja vaihtuvuutta, eikä ikähaarukka pääse sääntöjenkään
tähden vanhenemaan liiaksi.

Entä yhteistyö muiden ruotsinsuomalaisten järjestöjen kanssa? Ruot sinsuomalaisessa mediassa on levitelty tänä vuonna muutamaan otteeseen skuuppeja siitä, että Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liitolla ja Ruotsinsuomalaisten Keskusliitolla ovat
napit vastakkain?
- Järjestöelämässä ja vähemmistöyhteyksissä sattuu usein, että koetaan oma asema uhatuksi. Jos ajattelee aiemmin tänne saapuneita sukupolvia, usein heidän ainoa mahdollisuutensa edetä ja saavuttaa statusta oli juuri järjestöelämä. Vähemmistönä olo oli reviirin ottamista, pohtii Markus Lyyra. Matias Åberg mainitsee, että toisen ja kolmannen sukupolven kuten myös tänne myöhemmin tulleiden tilanne on erilainen kuin aiemmin muuttaneiden, sillä heillä on usein enemmän koulutusta ja valinnan mahdollisuuksia eikä vähemmistökenttä ole ainoa tie uraputkeen.

Markus Lyyra on selvästi pohtinut vähemmistöpsykologian kiemuroita monelta kantilta ja
hän mainitsee vielä, että konfliktitilanteisiin saattaa myös vaikuttaa se, että ruotsinsuomalaisilla on rankka historia maassa, jossa ei aiemmin ole arvostettu vähemmistöjä.

Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liittoa on arvosteltu siitä, että sen hallituksessa on ollut enimmäkseen Suomesta Ruotsiin muuttaneita nuoria. Markus Lyyra ja Nuorten Liiton
puheenjohtaja Matias Åberg kommentoivat asiaa mainitsemalla, että keväällä hallitukseen on valittu laajapohjainen edustajisto. Siihen kuuluu nykyisellään ensimmäisen,
toisen ja kolmannen sukupolven edustajia.

- Toisaalta vaikuttaa siltä, että ruotsinsuomalaisuuden piirissä nähdään joskus olevan eri arvoisia nuorten ryhmiä. Täällä syntyneiden voidaan katsoa jotenkin olevan enemmän
ruotsinsuomalaisia kuin muiden. RSN:n toiminnassa kysymys on kuitenkin sekä jäsenistön jatkuvuudesta että muuttuvuudesta, korostaa Markus Lyyra.

Voiko sanoa, että vähemmistökentässä käydään taistelua oikeasta ruotsinsuomalaisuudesta ja siitä, kuka tai ketkä sitä saavat edustaa? - Nuorten eri sukupolvet kuten tänne muuttaneet suomalaiset opiskelijatkin ovat tavallaan kaikki niitä tämän päivän työläisiä, kuten aikoinaan se sukupolvi joka muutti 50- ja 60-luvuilla Ruotsiin. Suomalaisuuden kuva on kuitenkin muuttunut. Nuoret ovat monikulttuurisia ja globaaleja, he suuntautuvat Eurooppaan ja maailmaan ja puhuvat useita kieliä. Oman paikan etsiminen on tärkeää vasta muuttaneille, ja Nuorten Liitto saattaa tarjota heille verkottumismahdollisuuksia. - Suomalaisten opiskelijoiden määrä väheni Ruotsissa
vuosina 2006 ja 2007 kun hallitus oli päättänyt ulkomaisten opiskelijoiden kiintiöistä. Päätös puretaan kuitenkin ilmeisesti ensi vuonna, selvittelee Lyyra.

Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liitto on harrastus- ja etujärjestö, jonka tehtäviin kuuluu valvoa vähemmistöasioita ja valtakunnallisia tapahtumia, jotka kuuluvat Liiton piiriin.
Tämän lisäksi Liitto myöntää avustuksia paikallisjärjestöille. Jäsenyhdistyksiä on peräti 16 eri puolella Ruotsia ja jäseniä yli tuhat.

Nuorten Liitto on myös tukenut ruotsinsuomalaisuuden kuvaa uudistaneiden taiteilijoiden toimintaa. Sekä tukholmalainen musiikkituottaja, Mokoma-festivaalien moottori Pablo Anttila että uppsalalainen taiteilija Anton Wiraeus kuuluvat niihin globaalisiin ja monikulttuurisiin nuoriin, jotka ovat tehneet yhteistyötä Nuorten Liiton kanssa.

Markus Lyyra on keväällä valittu Ruotsinsuomalaisen arkiston johtokunnan puheenjohtajaksi ja hän toimii myös Kielineuvoston asiantuntijaryhmässä ja Uuden Teatterin johtokunnassa. Pääsihteerin työsarka on siis mittava. Miltä näyttää pääsihteerin
työpäivä?

- Työkenttä on laaja, siinä tapaa ihmisiä poliitikoista ja valtiopäämiehistä lapsiin ja nuoriin omissa tapahtumissamme. Hallinnolliset rutiinit tuppaa viemään liikaa aikaa, vaikka työssäni teen kaikkea voileipien tarjoilusta valtion tukihakemusten laatimiseen
ja tiedottamiseen. Hauskinta on puuhata lasten kanssa, elokuun Rap Campissa penskat oli iloisia – sellainen työ on antoisinta!

Näin siis Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liiton pääsihteeri. Katse suuntautuu tulevaisuuteen ja jalat tuntuvat olevan tukevasti maassa.

Satu Gröndahl