Hanasaareen kokoontui opettajia ja rehtoreita lokakuun 17. eri puolelta Suomea peruskouluista, lukioista,ammatillisista oppilaitoksista ja mattikorkeakouluista.Seminaarin avasivat kulttuurikeskuksen johtaja GunvorKronman ja Opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Maria Biskop.

Markku Linna esitteli selvitystään koulualan pohjoismaisenyhteistyön kehittämisestä. Selvityksessä kartoitetaan kouluyhteistyön nykytilaa ja mahdollisuuksia helpottaa yhteistyötä ja edesauttaa verkostoitumista.

Linna totesi, että Suomessa on haluttu korostaa pohjoismaisuutta mm. päättämällä peruskoulu-uudistuksen yhteydessä ruotsin kielen asemasta Suomen kouluissa. Pohjoismaisten kielten käyttäminen yhteistyössä on ensiarvoisen tärkeää. Samoin lasten ja nuorten kiinnostuksen herättäminen Pohjoismaihin ja niiden kieliin ja kulttuuriin.

Vuosittain Suomesta lähtee muihin Pohjoismaihin eri ohjelmien kautta 8000-9000 oppilasta ja arviolta 2000-3000 opettajaa. Suomeen tulee muista Pohjoismaista arviolta 3000 oppilasta ja 2000 opettajaa. Kiinnostusta Suomen koulujärjestelmään on lisännyt Suomen hyvä menestyminen Pisa-tutkimuksessa. Nordplus- ja EU-ohjelmat ovat lisänneet vastavuoroisuutta.

Linna ehdotti useita toimenpiteitä kouluyhteistyön kehittämiseksi. Muun muassa hän mainitsi, että Suomen ja Ruotsin ministeriöiden välistä yhteistyötä pitäisi tiivistää, tietotekniikan käyttöä yhteistyössä lisätä ja että Pohjola Norden voisi keskittää toimintansa muutamaan suurempaan kokonaisuuteen. Hän peräänkuulutti myös rehtoreiden kouluttamista pohjoismaisuuteen ja yhteistyöhön. Nifinin eli Pohjoismaisen Suomen Instituutin ”Lainaa pohjoismaalainen” –ohjelmaa tulisi laajentaa ja ruotsalaisten kiinnostusta yhteistyöhön lisätä. Eija Paukkuri Emäsalon koulusta kertoi kokemuksia bilateraalisesta rehtorikoulutuksesta.

Rehtoreiden merkitystä Pohjoismaisen yhteistyön kehittämisessä korostettiin.

Kokemuksista pohjoismaisesta kouluyhteistyöstä Botkyrkan ruotsinsuomalaisen koulun kanssa kertoivat Pinja Rantama ja Rosanna Cristiansson yhdessä ruotsin lehtori Antti Malassun kanssa Pukinmäen peruskoulusta. Kristiina Tahlfeldt ja Laura Luoma Länsi-Helsingin lukiosta kertoivat yhteistyöstä tanskalaisen Standevejskolen kanssa. Kouluyhteistyö oli innostanut oppimaan lisää kieltä ja yhteydenpito ystäväperheiden nuorten kanssa jatkui. Myös jatko-opinnot pohjoismaissa kiinnostivat.

Pohjoismaiset säätiöt ja hankkeet kuten Nordplus, Cimo, eTwinning, Pohjola Norden, Nifin, Hanasaaren rahastot ja Svenska nu kertoivat lopuksi eri tukimuodoista.

Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen seminaari, keskusteluissa oli mielenkiintoista kuulla myös ammatillisen puolen kouluyhteistyöstä, esimerkiksi ohjelmasta Leipurit Uppsalassa. Allekirjoittanut oli mukana viime vuonna Botkyrkassa Pukinmäen peruskoulun oppilaiden kanssa. Oman tutustumiseni pohjoismaiseen kulttuuriin aloitin ensin 1970-luvulla Visingössä Pohjola Nordenin kielikurssilla ja sen jälkeen poimimalla mansikoita paikallisella mansikkatilalla. Sain myös sieltä hyvän ystävän, jonka kanssa edelleen pidämme yhteyttä. Pari vuotta myöhemmin lähdinkin
sitten kesätöihin Uppsalaan.

Kristiina Viljanen-Hilén