Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liiton (RSN) pääsihteeri Markus Lyyra katsoo optimistisestitulevaisuuteen. Nuorten Liitto haavi keväällä yli kahden miljoonan projektin Yleiseltä Perintörahastolta ja projekti potkaistaan käyntiin syksyllä 2011.

Paljonko hän painoi syntyessään? 3890 grammaa, muistan luvun ulkoa, ja 52 senttimetriä. Barnavårdscentralin täti tutkii papereitaan, löytää oikean kohdan ja jatkaa kyselyään. Tupakan ja alkoholin käyttö? Onko teillä jotain sairauksia suvussa? Kuulo- tai näkövammoja? Joo, äidillä näyttääkin olevan silmälasit. Saanko nähdä hoitopöydän? Sehän onkin kätevästi tässä ihan lavuaarin vieressä ja hyvä että on reunat kolmella sivulla. Tapaamme neuvolan tädin ensimmäistä kertaa, hän on kotikäynnillä ja mittailee kotiamme arvioivasti. Hymyilemme ja vastailemme ja mikäs meidän on ollessa, kun vauva syö ja nukkuu hyvin ja on alkanut saada lisää painoa ja kakka on oikean väristä.

Levy-yhtiö 272 Records Los Angelesista löysi uppsalalaisen Maini Sorrin musiikin Mainin Myspace-sivulta ja otti yhteyttä. Alle 24 tunnin levysopimus oli jo kirjoitettu. Kontakti levy-yhtiön A&R-johtajan kanssa on ollut tiivistä koko kesän yhteydenotosta lähtien. Selvää on että levy-yhtiö on koukussa Mainin musiikkiin. A&R hehkutti Mainille kirjoittamassa kirjeessään: ”We’d love to have you on board! We really enjoy your song I Shouldn’t Have Trusted You, and think it would be a great addition to the record!!”

Göteborgin kunniapääkonsulin virkaan on nimitetty Liekin lukijoille viime vuodelta tuttu Heli van der Valk. Artikkelin ’Kukkiihan se perunakin’ (Liekki 2010/3) lopussa hän esitti joukon mielenkiintoisia kysymyksiä ruotsinsuomalaisuudesta Hänen toisena toimipäivänään konsulina, toinen elokuuta, sain mahdollisuuden esittää samat kysymykset reilun vuoden mietiskelyn jälkeen hänelle itselleen.

Nuorten osallistumista kaivataan. Tätä lausetta on toisteltu ruotsinsuomalaisissa piireissä pitkään, ei vähiten järjestöelämässä ja kulttuuririentojen puolella. Kuitenkin Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liiton eli RSN:n tilanne osoittaa, että täkäläisillä nuorilla on aktiivista ja monipuolista toimintaa ja mikä tärkeämpää, realistiset tulevaisuudensuunnitelmat.

Ruotsin väestö ikääntyy ja niin myös me ruotsinsuomalaiset. Iän karttuessa saattaa tulla erilaisia
tauteja ja vaivoja. Niitä tutkitaan ja niistä kirjoitetaan
ja puhutaan entistä enemmän. Silloin tällöin kuulee ruotsinsuomalaisen kertovan, että jollakulla sukulaisella tai ystävällä on ”demenssi”. Vierassanasta muodostetaan suomenkielinen vastine usein
juuri lisäämällä sanan loppuun i, esimerkiksi rasismi, skanneri.

Mitään väärinkäsitystä ”demenssi” tuskin aiheuttaa, mutta kun ruotsinsuomalaiset usein valittavat kielensä jääneen kehittymättä tai muuttuneen muuksi kuin Suomessa käytettävä suomi, heidän kannattaisi kiinnittää huomiota kaikkiin vierassanoihin samoin kuin Ruotsin yhteiskuntaa kuvaaviin
sanoihin. Demens on suomeksi dementia ja dementiapotilas dementikko.

Mistä tavallinen ruotsinsuomalainen sitten löytää tällaiset vastineet? Yksi hyvä apuväline on alkusyksystä ilmestynyt  Kielineuvoston ruotsalais-suomalainen sosiaalialan
sanasto. Se on uudistettu ja laajennettu painos lähes kaksikymmentä vuotta sitten ilmestyneestä sanastosta, jonka laati Ruotsinsuomalainen kielilautakunta.

Sanaston hakusanat ovat peräisin monelta sosiaalitoimeen kuuluvalta alalta, minkä vuoksi siitä on hyötyä myös kaikille meille tavallisille ruotsinsuomalaisille, siis monille muillekin kuin sosiaalityöntekijöille. Välillä ruotsinsuomalaisilta tuntuu unohtuneen myös, että  Försäkringskassan on suomeksi Vakuutuskassa – ei siis sairaskassa.

Kun suomen kielen hallintoaluetta on laajennettu huomattavasti kahden viime vuoden aikana, aika moni ruotsinsuomalainen saa jo käyttää suomea ollessaan yhteydessä kotikuntaansa. Sama koskee viittä valtion virastoa, joista yksi on Vakuutuskassa, ja tämä oikeus on voimassa koko maassa. Me käytämme tietenkin tätä oikeutta ja yritämme myös käyttää kaikista ilmiöistä suomenkielisiä nimityksiä.

Paula Ehrnebo

Toiseusteema, tietysti, naisena toinen ja toinen neljänkymmenen vuoden ajan. The marginal is the new center. Kaikki kilvan tahtovat olla toinen. Miten se nyt käy, kuka jää keskukseen? Kuka? Tyhjä keskus ja marginaalissa kova kuhina.

Tammen kirjakaupalla  Tukholmassa on kiirettä. Kirjakaupan uusi omistaja Anders Vestlund tuntuu olevan Birkagatanilla sijaitsevan kaupan joka nurkassa samanaikaisesti kun saavun häntä haastattelemaan.

Jokainen savon kielen taitoinen tietää, että huttu pitää miehen (ja naisenkin)tiellä, ihan siinä kuin leipä. Se on kunnon jauhopuuroa ja täyttää vatsan. Vaanmiten käy, jos tarjoomukset vaikuttavat höttöisiltä, joskus akanaisiltakin?

Paula Vartiaisen Taftihame-teoksen julkistamistilaisuus keräsi Tammen kirjakaupan Tukholmassa täyteen yleisöä aurinkoisena lauantaina 29. tammikuuta.

Ruotsinsuomalaisen kirjoittajayhdistyksen (RSKY:n), ja Liekin 35-vuotista taipaletta kuvaava historiikki Suomalaisen kulttuurin kajoa julkistettiin Tukholman Suomen instituutissa 11. joulukuuta 2010.

Suomalainen perheoikeus mallina Euroopalle "Suomalainen lainsäädäntö on osaltaan radikaalimpaa ja perheoikeuden alueella saadaan Suomessa enemmän aikaiseksi kuin esimerkiksi Ruotsissa."

Nuorten motivaatio toi vauhtia kielenelvytysseminaariin Kielikaveri, kielipelit, kielikahvila, laatua radioon ja telkkariin, elokuvakilpailu, kirjallisuus, youtube, facebook, skype....

Kuka haluaisi tehdä työtä jonka tulos ei useinkaan näy? Salla Vartiainen tähtää juuri sellaiseen ammattiin opiskelemalla kompositoijaksi Jönköpingin teknisen korkeakoulun Digital Compositing linjalla. .

"Suomessa on usein porua ruotsin kielestä. Keskustelua käydään kouluruotsin pakollisuudesta tai vapaaehtoisuudesta, sopivasta opiskelun aloittamisajankohdasta ja virkamiesruotsista.

"Maria Tapaninen, et ole ollut paljonkaan esillä siihen nähden millainen vaikuttajayksilö olet ollut ruotsinsuomalaisessa kulttuurielämässä jo vuosikymmeniä. "

Ruotsinsuomalaiselle kirjailijalle tarjoutuu käytännössä viisi mahdollisuutta, sikäli kuin hän haluaa omistautua kirjailijantyölle eikä vain rustailla runoja silloin kun teollisuussiivoojan työltään ehtii:.

Käsi sydämelle ruosu, eikö olekin niin, että ruotsinsuomalaisuudesta on tullut savusauna, jonka lauteilla on vain rajoitetusti tilaa? Sisäänpäin lämpiävä kollektiivi, joka jakaa aatteesi ja arvosi, kaipuusi ja häpeäsi?

Lahden 15. Runomaratonin avasi heinäkuun 17. Lahden runomaratonin puheenjohtaja Jouko Skinnari runon muodossa. Tervehdysrunon jälkeen hän toi esiin sen surullisen viestin, että suomalainen suuri runoilija Tommy Tabermann on nukkunut pois vaikean sairauden murtamana. 

Robert tai Roope Meriruoho on syntynyt Tukholmassa vuonna 1989, mutta asunut suurimman osan elämäänsä Turussa, jonne vanhemmat muuttivat Ruotsista takaisin 1991.

Marjut Markkanen kääntää suomalaista kirjallisuutta ruotsiksi. Hän kertoo Liekin haastattelussa työstään

Uusi vuosikymmen on käsillä. Onko täkäläisellä kulttuuririntamalla tapahtumassa mitään uutta? Kohta Liekki on tulossa 35 vuoden ikään. Kolme ja puoli vuosikymmentä on pitkä aika kulttuurilehdelle.