Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liiton (RSN) pääsihteeri Markus Lyyra katsoo optimistisestitulevaisuuteen. Nuorten Liitto haavi keväällä yli kahden miljoonan projektin Yleiseltä Perintörahastolta ja projekti potkaistaan käyntiin syksyllä 2011.

Paljonko hän painoi syntyessään? 3890 grammaa, muistan luvun ulkoa, ja 52 senttimetriä. Barnavårdscentralin täti tutkii papereitaan, löytää oikean kohdan ja jatkaa kyselyään. Tupakan ja alkoholin käyttö? Onko teillä jotain sairauksia suvussa? Kuulo- tai näkövammoja? Joo, äidillä näyttääkin olevan silmälasit. Saanko nähdä hoitopöydän? Sehän onkin kätevästi tässä ihan lavuaarin vieressä ja hyvä että on reunat kolmella sivulla. Tapaamme neuvolan tädin ensimmäistä kertaa, hän on kotikäynnillä ja mittailee kotiamme arvioivasti. Hymyilemme ja vastailemme ja mikäs meidän on ollessa, kun vauva syö ja nukkuu hyvin ja on alkanut saada lisää painoa ja kakka on oikean väristä.

Levy-yhtiö 272 Records Los Angelesista löysi uppsalalaisen Maini Sorrin musiikin Mainin Myspace-sivulta ja otti yhteyttä. Alle 24 tunnin levysopimus oli jo kirjoitettu. Kontakti levy-yhtiön A&R-johtajan kanssa on ollut tiivistä koko kesän yhteydenotosta lähtien. Selvää on että levy-yhtiö on koukussa Mainin musiikkiin. A&R hehkutti Mainille kirjoittamassa kirjeessään: ”We’d love to have you on board! We really enjoy your song I Shouldn’t Have Trusted You, and think it would be a great addition to the record!!”

Göteborgin kunniapääkonsulin virkaan on nimitetty Liekin lukijoille viime vuodelta tuttu Heli van der Valk. Artikkelin ’Kukkiihan se perunakin’ (Liekki 2010/3) lopussa hän esitti joukon mielenkiintoisia kysymyksiä ruotsinsuomalaisuudesta Hänen toisena toimipäivänään konsulina, toinen elokuuta, sain mahdollisuuden esittää samat kysymykset reilun vuoden mietiskelyn jälkeen hänelle itselleen.

Nuorten osallistumista kaivataan. Tätä lausetta on toisteltu ruotsinsuomalaisissa piireissä pitkään, ei vähiten järjestöelämässä ja kulttuuririentojen puolella. Kuitenkin Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liiton eli RSN:n tilanne osoittaa, että täkäläisillä nuorilla on aktiivista ja monipuolista toimintaa ja mikä tärkeämpää, realistiset tulevaisuudensuunnitelmat.

Kuvassa Matti J. Korhonen ruotsinsuomalaisen kulttuurin Grand Old Man

Ruotsinsuomalaisen kirjoittajayhdistyksen (RSKY:n), ja Liekin 35-vuotista taipaletta kuvaava historiikki Suomalaisen kulttuurin kajoa julkistettiin Tukholman Suomen instituutissa 11. joulukuuta 2010. Tilaisuudessa olivat läsnä mm. Riitta Larsson ja Anneli Tikkanen-Rózsa entisistä päätoimittajista sekä RSKY:n pitkäaikainen puheenjohtaja Tuija Liiti.Yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja ja Liekin vastaava toimittaja Satu Gröndahl kiitti alkajaisiksi Asko Solea ja Matti J Korhosta historiikin toimittamisesta ja rahoituksen järjestämisestä. Sitten hän siirtyi kuvaamaan miten ja miksi 35-vuotinen Liekki on onnistunut pysyttelemään hengissä näin pitkän ajan, kun moni kaupallinen lehti on samassa ajassa mennyt nurin. Hänen mukaansa Liekkiä on kantanut paljolti juuri sen eteen tehty vapaaehtoinen työ, joka liittyy suomen kielen aseman vaalimiseen Ruotsissa. Hän vertasi suomenruotsalaiseen mediaan, jonka kentältä juuri Liekin tyyppiset laajapohjaiset kulttuurilehdet ja eri harrastuslehdet ovat paljolti hävinneet viime vuosien aikana.

Satu Gröndahl kuvasi edelleen miten v. 1975, kun kirjoittajayhdistystä perustettiin, tavoitteena oli mm. laajapohjaisen kirjoittajakoulutuksen järjestäminen. Vuosien mittaan yhdistyksen profiili on luonnollisesti muuttunut. Sen tavoitteet ja toiminta ovat saaneet uusia muotoja, mutta RSKY:n keskeinen tavoite, suomenkielisen kirjallisuudja julkaisutoiminnan edistäminen, on pysynyt koko ajan samana. Koska Ruotsissa on tätä nykyä pulaa juuri painetusta suomenkielisestäenmediasta, niin kirjoittajayhdistys pyrkii omalta osaltaan vastaamaan tähän tilanteeseen julkaisemalla suomenkielistä Liekki-lehteä resurssiensa mukaan. Muita toimintamuotoja ovat mm. Lahden runomaratoniin ja muihin kulttuuritapahtumiin osallistuminen.

RSKY jakaa joka toinen vuosi Kaisa Vilhuinen –palkinnon Ruotsissa asuvalle suomenkieliselle kirjailijalle. Suuruudeltaan 10.000 kruunun palkinto on ainoa tälle kohderyhmälle suunnattu tunnustus, ja se onkin saanut osakseen suurta huomiota. Tähänastiset palkinnonsaajat ovat kirjailija Asko Sahlberg ja Heikki Kotka. Kolme kertaa RSKY:n puheenjohtajana toiminut, ja joka kerta vahvalle naiselle - Riitta Larssonille, Tuija Liitille ja Maire Dahlmanille - paikkansa jättänyt Matti J Korhonen maustoi muistelujaan mehevillä anekdooteilla järjestön merkkimiesten, mm. kielimies Osmo Hormian, sanoittaja-runoilija Aappo I Piipon, naljailevan Arvo Ylärakkolan, ahkeran kynäilijän Kalervo Kujalan ja Pentti Saarikoskenkintoimista. Tähtinaisten joukkoon Matti J lukee myös nykyisen puheenjohtajan Satu Gröndahlin sekä Liekin pitkäaikaisimman päätoimittajan Anita Sällbergin, jolle myönnettiin juhlatilaisuudessa kunniakirja kulttuurilehti Liekin hyväksi tehdystä monivuotisesta työstä. Ruotsinsuomalaisessa kulttuurikentässä monessa mukana olleen Matti J Korhosen ehdoton järjestörakkaus on hänen omien sanojensa mukaan aina vain RSKL.

Suomalaisen kulttuurin kajoa -historiikin kirjoitukset ovat seuraavien henkilöiden käsialaa: Satu Gröndahl, Matti J Korhonen, Heikki Kotka, Kaino Ranén, Anneli Tikkanen Rózsa, Riitta Larsson, Ari Heikkilä, Asko Sole ja Länsi-Ruotsin perspektiivistä Liekkiin kirjoittava Iris Lundberg. Iris muistelee historiikkiosuudessaan miten hän on "monet kerrat ollut todistamassa miten Liekki on ollut vaipumassa aaltoihin, mutta palannut, ja taas palanut.

 

Paula Vartiainen

Toiseusteema, tietysti, naisena toinen ja toinen neljänkymmenen vuoden ajan. The marginal is the new center. Kaikki kilvan tahtovat olla toinen. Miten se nyt käy, kuka jää keskukseen? Kuka? Tyhjä keskus ja marginaalissa kova kuhina.

Tammen kirjakaupalla  Tukholmassa on kiirettä. Kirjakaupan uusi omistaja Anders Vestlund tuntuu olevan Birkagatanilla sijaitsevan kaupan joka nurkassa samanaikaisesti kun saavun häntä haastattelemaan.

Jokainen savon kielen taitoinen tietää, että huttu pitää miehen (ja naisenkin)tiellä, ihan siinä kuin leipä. Se on kunnon jauhopuuroa ja täyttää vatsan. Vaanmiten käy, jos tarjoomukset vaikuttavat höttöisiltä, joskus akanaisiltakin?

Paula Vartiaisen Taftihame-teoksen julkistamistilaisuus keräsi Tammen kirjakaupan Tukholmassa täyteen yleisöä aurinkoisena lauantaina 29. tammikuuta.

Ruotsinsuomalaisen kirjoittajayhdistyksen (RSKY:n), ja Liekin 35-vuotista taipaletta kuvaava historiikki Suomalaisen kulttuurin kajoa julkistettiin Tukholman Suomen instituutissa 11. joulukuuta 2010.

Suomalainen perheoikeus mallina Euroopalle "Suomalainen lainsäädäntö on osaltaan radikaalimpaa ja perheoikeuden alueella saadaan Suomessa enemmän aikaiseksi kuin esimerkiksi Ruotsissa."

Nuorten motivaatio toi vauhtia kielenelvytysseminaariin Kielikaveri, kielipelit, kielikahvila, laatua radioon ja telkkariin, elokuvakilpailu, kirjallisuus, youtube, facebook, skype....

Kuka haluaisi tehdä työtä jonka tulos ei useinkaan näy? Salla Vartiainen tähtää juuri sellaiseen ammattiin opiskelemalla kompositoijaksi Jönköpingin teknisen korkeakoulun Digital Compositing linjalla. .

"Suomessa on usein porua ruotsin kielestä. Keskustelua käydään kouluruotsin pakollisuudesta tai vapaaehtoisuudesta, sopivasta opiskelun aloittamisajankohdasta ja virkamiesruotsista.

"Maria Tapaninen, et ole ollut paljonkaan esillä siihen nähden millainen vaikuttajayksilö olet ollut ruotsinsuomalaisessa kulttuurielämässä jo vuosikymmeniä. "

Ruotsinsuomalaiselle kirjailijalle tarjoutuu käytännössä viisi mahdollisuutta, sikäli kuin hän haluaa omistautua kirjailijantyölle eikä vain rustailla runoja silloin kun teollisuussiivoojan työltään ehtii:.

Käsi sydämelle ruosu, eikö olekin niin, että ruotsinsuomalaisuudesta on tullut savusauna, jonka lauteilla on vain rajoitetusti tilaa? Sisäänpäin lämpiävä kollektiivi, joka jakaa aatteesi ja arvosi, kaipuusi ja häpeäsi?

Lahden 15. Runomaratonin avasi heinäkuun 17. Lahden runomaratonin puheenjohtaja Jouko Skinnari runon muodossa. Tervehdysrunon jälkeen hän toi esiin sen surullisen viestin, että suomalainen suuri runoilija Tommy Tabermann on nukkunut pois vaikean sairauden murtamana. 

Robert tai Roope Meriruoho on syntynyt Tukholmassa vuonna 1989, mutta asunut suurimman osan elämäänsä Turussa, jonne vanhemmat muuttivat Ruotsista takaisin 1991.

Marjut Markkanen kääntää suomalaista kirjallisuutta ruotsiksi. Hän kertoo Liekin haastattelussa työstään

Uusi vuosikymmen on käsillä. Onko täkäläisellä kulttuuririntamalla tapahtumassa mitään uutta? Kohta Liekki on tulossa 35 vuoden ikään. Kolme ja puoli vuosikymmentä on pitkä aika kulttuurilehdelle.